Minulle kävi messuilla samoin kuin aina Lankamaailmassa - tarjontaa on niin hirveästi, etten osaa päättää mitä haluaisin. Ja pähkäiltyäni tarpeeksi yleensä ahdistun niin, etten osta paljon mitään. Ei se kyllä haitannut, katsominen oli hauskempaa kuin ostaminen.
Pala kettukangasta (Lankakauppa Kujeen osastolta) oli pakko saada heti kun sen näin. Alpakkakerät ostin lopussa harkinnan jälkeen, koska ne olivat niin suloisen pehmeitä, ja lanka perusalpakkaa paksumpaa. Näiden lisäksi kassiini päätyi kaksi käsintehtyä saippuaa lahjoiksi, ja siinä sitten kaikki. Vaikka ilmainen olikin, Eiran lankojen lehti lasketaan silti messulöydöksi, koska en ollut kuullut siitä aikaisemmin.
***
At the Handicraft Fair the same thing happened as in big yarn shops - there are so many lovely things I can't decide what I want. And when I've tried to decide for a while, I get anxious and don't buy almost anything. But that's all right, looking and browsing was actually more fun than buying.
I had to buy a piece of the fox fabric as soon as I saw it. After some consideration I also bought two balls of alpaca yarn as it was so soft and lovely, and thicker as most alpaca yarns. In addition of those I only bought two handmade soaps as a gift, and that was it. The magazine was free, but I call it a find as I hadn't heard of it before the fair.
Ooooh! Tuo kettukangas on hurmaavaa ja alpakat sulattaa miun sydämen aina...
ReplyDelete