Kummituspoikani vietti viikonloppuna ensimmäistä syntymäpäiväänsä. Koska lapsi pitää sekä kirjoista että eläimistä, päätin antaa lahjaksi eläinkirjan. (Hieman tähän päätökseen saattoi vaikuttaa myös kirjastontädin tarve ympäröidä ipana kuin ipana hyvällä luettavalla ja näin ehdollistaa heitä tulevaisuuden kirjastonkäyttäjiksi, mutta se ei kyllä ollut ainoa syy.)
Ongelmia tosin ilmeni, nimenomaan tuon "hyvä luettava"-kohdan kanssa. Kirjakaupassa nimittäin selvisi, että suurin osa pahvisivuisista vauvakirjoista on ihan tyhmiä. Halvan näköisiä, sisällöttömiä ja kertakaikkisen rumia. Ja sitten kun löysin sellaisen, jonka esteettisesltä ja sisällölliseltä kannalta olisin pystynyt kelpuuttamaan, tuli vastaan hinta. Anteeksi vain, mutta en pystynyt maksamaan kahtakymppiä pahvisesta kirjasta, jossa oli käytetty yhteensä viittä eri sanaa. Samalla summallahan saa melkein kolme pokkaria!
Onneksi apuun tulivat ruotsalaiset. Min finaste djurbok löytyi sattumalta hyllyä kiertäessäni, ja kiinnitti heti huomioni. Upeat valokuvat ja paljon eri eläimiä nimineen. Nimet tosin ovat ruotsiksi, mutta eihän se yksivuotiasta vielä haittaa. Sitä paitsi opiskelu on hyvä aloittaa aikaisin, sopikaamme siis että kummitäti on tältä vuodelta täyttänyt sivistämistavoitteensa. Samalla sivistyin itsekin, sillä opin kirjaa selatessani että pesukarhu on ruotsiksi tvättbjörn. Eipä ollut tullut mieleen, että se voisi olla noin suoraviivaista.
Toiseksi kirjaksi valikoitui Julia Donaldsonin kirja värikkyytensä ja ihanien piirroskuviensa vuoksi. Malliesimerkki siitä, kuinka yksinkertainenkin kirja voi olla kaunis, houkutteleva ja hauska. Ilmeisesti ei ihan huono valinta, koska lapsi sai kaksi samanlaista. Tämän kirjan hienoudesta kertoo siis jonkun muunkin kuin minun arvostelukyky.
***
My godson celebrated his first birthday last weekend. Because he likes books and animals, I decided to give him a book about animals. Easier said than done, cause most of the baby books in the book store were dull. They looked cheap, had no real content and most of them were not pretty either. Luckily I found two nice ones - one about colours by Julia Donaldson and one Swedish book containing many pictures of different animals. No, my godson doesn't speak Swedish, but to be exact he doesn't really speak Finnish either. He can look at the pictures, no matter the language. I learnt new Swedish animal names while reading it too, so it sure was a good book.
Mun mielestä paras eläimen nimi ruotsiksi on laiskiainen=sengångare. :)
ReplyDeleteHahhaa, nauroin tälle ääneen. Ihan paras ja hyvin kuvaava :D
DeleteKun ipana oli vielä satukirjaiässä niin meillä Julia Donaldsonit oli tosi valttia. Tosin täällä kirjojen (erityisesti lastenkirjojen) hinnat ovat paljon siedettävämmässä luokassa kuin siellä ja meillä oli kaikki painossa olevat.
ReplyDeleteTietenkin johtuu kielialueen suuruudesta, mutta oi voi, kyllä olen haukkonut henkeä useampaan kertaan suomalaisissa kirjakaupoissa. Kun jossain vaiheessa keräsin "pieneksi jääneitä" kirjoja siskon pojalle vietäväksi, niin ukko sanoi, että kannattaako tuo vaiva. Sanoin vain että et nyt muista yhtään mitä tälläiset kirjat maksavat Suomessa. Tässä on painonsa arvosta kultaa!
No todellakin kirjojen kierrätys kannattaa, on ne niin hinnoissaan täälläpäin. Olen yrittänyt vähentää kirjojen ostamista siten, että lainaan romaanit kirjastosta ja ostan itselleni vaan sellaisia tietokirjoja, joista epäilen olevan iloa pitkään. Jos ostan romaaneja, ne on aina kirppikseltä. Onneksi useat mua kiinnostavat tietokirjat on englanninkielisiä, niin ne saa tilattua netistä ja näin pääsee usein halvemmalla. Kirjakaupasta ostan harvoin enää yhtään mitään, mutta käyn niissä kyllä fiilistelemässä ja tsekkaamassa valikoiman, että tiedän sitten mitä varata kirjastosta ;)
Delete