Friday, November 9, 2012

Kaunista höttöä

Kotoliving

Kotoliving

Kotoliving

Kotoliving

Kotoliving

Kotoliving 


Keskiviikkona ilmestyi ensimmäinen Kotoliving -lehti, ja uteliaana lehtien suurkuluttajana minun oli tietenkin haettava kioskilta oma kappale. Lehti on kaunis ja kiinnostava, sitä voitte kysyä vaikka naiselta, joka koko junamatkan kurkki sivuja olkani yli. Pidän joistakin ideoista ja kuvista todella. Tahdon oman yllätyskerän, ja tapojeni vastaisesti tahdon jopa neuloa sukat. Se on paljon se.

Tässä välissä mieheni sanoisi, että tämä alustus kuulostaa nyt siltä, että kohta tulee mutta. Ja hän olisi ihan oikeassa. Mutta. On joitakin asioita, jotka minua jäivät vaivaamaan.

Ensinnäkään en koe, että lehti olisi sisällöllisesti tarjonnut juurikaan uutta. Se on kyllä kaunis ja visuaalisesti kiinnostava, mutta jotenkin sen tyylistä tulee myös yksitoikkoinen olo. Samanlaisia, tunnelmallisen epätarkkoja kuvia sivu sivun jälkeen. Ideoita, jotka tuntuvat siltä, että tekijä inspiroituu samoilla Pinterest-seinillä kuin minä. Tyylikuvia, jotka tuovat mieleen aloittelevien blogien päivän asu -kuvat. Crafty lifestyle -meininki on se minua eniten puhutteleva blogityyppi, mutta en oikein tiedä, riittääkö sama enää painetussa tuotteessa.

Toisekseen en ymmärrä, miksi lehti mainostaa olevansa Mook, eli magazine + book. Mikä osuus tässä lehdessä on sitä kirjaa? Kaikenkaikkiaan termi kuulostaa melko väkisinväännetyltä ja erikoisuutta tavoittelevalta. Minusta joku voisi nyt keksiä hienon yhdistelmäsanan, jolla saataisiin vastaus kaavaan magazine + blog = x. Sillä sitä Kotoliving mielestäni muistuttaa, lehtimuotoon painettua blogia. Sen idea tuntuu kiteytettynä olevan koota kauniita kuvia, inspiroivia ideoita ja simppeleitä ohjeita kansien väliin. Pidemmät tekstit ja oikea luettava ovat sivuseikka, kuten monissa blogeissakin. Ei se väärin oo, eikä mitenkään huono juttu. Elämässä tarvitaan kaunista höttöä. Mutta ei se myöskään ole tarpeeksi, että maksaisin tästä julkaisusta (normaalihintaisena) kympin. Ja minä kulutan lehtiin helpommin rahaa kuin moni muu. Kuten Anu Harkki pääkirjoituksessaan, minäkin uskon kauniin painotuotteen voimaan. Mutta uskon myös, että siinä painotuotteessa on kauneuden lisäksi oltava sisältöäkin. Pelkkä kauneus ei kanna. Ainakaan kovin kauas.

Jotta en kuulostaisi liian negatiiviselta, haluan lisätä muttani perään vastamutan. Mutta. Olen iloinen, että tällaisia hartiavoimin tehtyjä ja kotikutoisia lehtiä on. Olen iloinen, että joku tarjoaa uudenlaista painotuotetta kaikkien tylsien sisustus-, juoru-, ja muotilehtien sekaan. Ja vaikka minulle jäi tyhjä olo, tuntuu moni muu bloggaaja pikaisen google -haun perusteella hyvin ihastuneelta. Joka tapauksessa olen kiinnostunut näkemään, mitä seuraavaksi tapahtuu. Pidän mahdollisena, että Kotoliving pääsee vielä pitkälle. Yhtä mahdollisena pidän sitä, että lehti jumittuu samaan kaavaan ja kuivuu kokoon. We'll see.

***

This is a post about a new Finnish crafty lifestyle magazine, and I don't see the point of translating the whole text as you can't read the mag yourself. This is it in nutshell:  in my opinion it is beautiful, but lacks in content. We'll see, if it will develop and grow in the future, or if this is all they have to offer. I'm curious nevertheless.

18 comments:

  1. Mä hain eilen tämän lehden ja itse tykkäsin ensimmäisestä numerosta tosi paljon, en tiedä miksi mutta se oli just niin kotiintuleva että osasin kuvitella kilkutelle puikkoja glögin ääressä näiden naisten kanssa, Ja ehkä se tosiaan on vähän blogimainen mutta painetussa muodossa, mutta siitähän mä tykkään, haluan lukea lehtiä, kirjoja enkä tuijottaa silmät kipeänä näytön ruutua:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Et varmasti ole ainoa, joka tästä tykkäsi. Minua jäivät jotkut asiat häiritsemään, mutta odotan kyllä silti seuraavaa numeroa nähdäkseni mihin suuntaan mennään :)

      Delete
  2. blogazine? tv. linkvisti edinburghista

    ReplyDelete
    Replies
    1. Loistava ilmaisu! Nyt puuttuu enää suomenkielinen vastine. Siinäpä sulle töitä!

      Delete
    2. blogehti? ei ihan huippu mutta kehityskelponen!

      Delete
  3. Blogazine?

    Saako sanoa, et vihaan sanaa kotoilu ja suhtaudun vastenmielisesti myös Anu Harkkiin tollasen sanarumiluksen keksimisestä?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Saat sanoa. Minäkin inhoan sitä sanaa. En myöskään tykkää kielten yhdistelystä tuossa Kotoliving -nimessä. Ärsyttää mua suuresti, ehkä jopa enemmän kuin Minun Sonera ;)

      Delete
  4. Selailin lävitse tuon tänään äitini luona ja olen samoilla linjoilla kanssasi. Ensinäkemältä lehti on ihanaihanaihana, tarkemmin ajateltuna loppujen lopuksi aika raakile. Huvitti parissakin kohtaa, kun oli kuvaaja ja kirjoittaja merkitty ja tekstiä oli pari lausetta - Hurjaa!
    Ilmeisesti äitini tilaa lehden kotiinsa, joten pääsen selailemaan lehdet lävitse. :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Juu, moni juttu oli ihan tynkä. Eikä se ainoa artikkelikaan niin kovin ihmeellinen ollut, tekstinä siis. Huvittais jos ei irvistyttäis :D

      Delete
  5. Mie en oo koskaan oikein päässyt sisälle tuohon Anu Harkki -huumaan, joten en tullut ainakaan vielä tuota lehteä ostaneeksi vaikka ohimennen sen kaupan lehtihyllyssä noteerasinkin.

    Tuosta olen kyllä ihan samaa mieltä, että pelkät kauniit kuvat eivät riitä lehdessä. Kyllä on sisältöäkin oltava.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mun mielestä Anulla on monia hyviä ideoita, mutta jotenkin meininki on kokonaisuudessaan niin teennäistä ja myös henkilöbrändättyä, että minua ärsyttää.

      Sisältö kunniaan!

      Delete
  6. Minä taas kovasti tykkään Ratulaharkki-tyylistä kaikessa äärimmäisyydessään. Syytän muuton aiheuttamaa netittömyyttä, että lehti on mennyt kertakaikkisen ohi. Lehtiä en juuri kaupasta osta, joten liekö siksikin jäänyt bongaamatta. Mutta taidan ostaa ensimmäisen numeron. Veikkaan, että olen aika pitkälle samaa mieltä sinun kanssasi. :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyllä se eka numero tosiaan on kaunis ja kiinnostava, saa siitä ainakin leikkelymateriaalia inspiraatiokirjaan, vaikkei suoranaisia ahaa-elämyksiä saisikaan :)

      Delete
  7. Mua rupes ärsyttään nyt vielä viiveellä se että kaikissa piparijutuissa oli käytetty kaupan valmistaikinaa! Eiiiiiiih!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mä en viime vuonna ehtinyt tehdä omaa taikinaa, joten ostin sitten Myyrmäen Metropoliasta kahvion tätien tekemää kaupan version sijaan :D

      Ymmärrän ärsytyksesi silti oikein hyvin.

      Delete
  8. Juuri tuo henkilöbrändäys alkaa mennä yli, Harkista tulee vastenmielinen olo, kun hänen kasvoillaan myydään koko ajan. Myös Tiimarin tuotteita.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Se minuakin häiritsee. Kävelin kerran tiimarissa päin aidonkokoista pahvi-anua ja siinä vaiheessa totesin, että homma alkaa lähteä vähän käsistä...

      Delete
  9. Käsilllä tekeminen jne on ihan hyvä juttu, mutta tuollainen markkinameininki ja julkisuushakuinen henkilöbrändäys on lähinnä luoltaantyöntävää. Lehti ei menesty painettuna blogina ja kauniina höttönä kovina kauan, vaan kuivuu kasaan kuten tv-ohjelmakin ilman todellista sisältöä. Anu Harkilla on kannattajakuoro jonka mielestä kaikki on niin iHANAA. Päätoimittajalta vaaditaan silti muutakin kuin julkisuushakuisuutta ja hyväksynnän tavoittelua, ei taida maailmassa olla toista lehteä, jossa päätoimittaja on tehnyt lehden jossa saa esitellä itseään :D!

    ReplyDelete

Jätä toki viesti!

PS. Luen jokaisen kommentin ennen julkaisemista. Kyse ei ole sensuurista tai kontrollista, haluan vain varmistaa, ettei yksikään jää vahingossa lukematta.


Feel free to leave a note!

PS. I read every comment before publishing them. That's not about censorship or control. I just want to make sure I won't miss any of them.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...