Luettavaa: Little Been tarina // Something to read: meet Little Bee

Listallamme asioita joita minun ei pitäisi tehdä: lukea mukaansatempaavaa kirjaa loppuun juuri ennen nukkumaanmenoa. Se johtaa aina todella sekaviin uniin tai jopa painajaisiin, oli kyse millaisesta kirjasta tahansa. Mieleni tarvitsee jonkin aikaa päästää irti hyvästä tarinasta, ja jos en anna itselleni tuota aikaa ennen nukahtamista, hyvin sekavia kirjaan liittyviä unia on odotettavissa.

Eilen en silti pystynyt vastustamaan kiusausta. Tämä Chris Cleaven kirja oli aivan liian hyvä jätettäväksi odottamaan, ja halusin tietää, miten se päättyy. Ostin sen perjantaina kurkistettuani Helsingin rautatieaseman pokkarikauppaan ihan vain nähdäkseni, millainen valikoima siellä tällä kertaa oli tarjolla. Koska takakansi sai minut hymyilemään, avasin kirjan ja aloin lukea. Melkein kymmenen minuuttia myöhemmin tajusin, että myyjä mulkoili minua kiukkuisesti, joten nappasin kirjan, maksoin sen ja siirryin ulkopuolelle jatkamaan lukemista.

Ei, minäkään en aio kertoa, mitä kirjassa tapahtuu. Jos kuitenkin thadot tietää enemmän kuin takakansi paljastaa, voin sanoa tämän: se on tarina siirtolaisuudesta, surusta, ystävyydestä, pakenemisesta ja siitä, kuinka epätavalliset olosuhteet saattavat ihmiset yhteen. Se sai suuni hymyilemään ja silmäkulmani kostumaan. Se todellakin oli lukemisen arvoinen, ja tulen varmasti miettimään tarinaa vielä pitkään.

Kirja on myös suomennettu nimellä Little Been tarina, mutten tajunnut yhteyttä kirjastossa selaamaani teokseen ennen kuin päähenkilön ensimmäistä kertaa paljasti nimensä. Suomennetun version takakansi muistaakseni paljastaa enemmän, ja olen jättänyt kirjan hyllyyn peläten että se tekisi minut surulliseksi. Ja niinhän se sitten tekikin, mutta samalla iloiseksi myös. Suosittelen suuntaamaan lähimpään kirjastoon tai ainakin lisäämään kirjan lukulistalle odottamaan päivää, jolloin kaivataan mukaansatempaavaa tarinaa.

PS. Uudet kuulokkeeni ovat kuvassa vain, koska sopivat kannen väriin niin hienosti.

***

Things I shouldn't do: finish a thrilling book right before I go to bed. As it always results some very strange dreams (or even nightmares), no matter what kind of a book is in question. My mind needs some time to let a good story go, and if I don't give myself that time before falling asleep, well, some very strange dreams will appear.

Yesterday I still couldn't help myself. This book by Chris Cleave was way too good to be put down and I wanted to see how it ended. I bought it on Friday from the railway station, while just browsing what they had in that little bookshop. The back cover made me smile, so I opened the book and started reading. Almost ten minutes later I realized the clerk was staring at me angrily, so I just grabbed the book, bought it and went outside to continue reading. Somehow, right from the beginning, the story was so captivating I had real difficulties putting this book down.

No, I'm not gonna tell you what happens in it. If you want to know something more than the back cover tells, I might say this: it's a story about immigration, grief, friendship, running away and unusual circumstances bringing people together. It made me smile and it made me tear-eyed. It sure was worth reading and I know I will be thinking about it for some time. So what are you waiting for? Go grab a copy (maybe your local library carries it?) or put it on your reading list to wait for a rainy day.

PS. My new headphones are in the picture just because they match the cover so nicely.