Wednesday, July 18, 2012

Sula mahdottomuus // The impossibility of...

On the road 


Minun on kertakaikkiaan mahdoton matkustaa kevyesti. Edes lyhyitä matkoja, edes työmatkoja. On varmasti muitakin, jotka eivät voi lähteä mihinkään ilman kirjaa. Tai käsityötä. Tai muistikirjaa. Tai kameraa. Mutta minulla on pakko ottaa mukaan nuo kaikki, sillä koskaan ei tiedä millainen olo matkalla tulee ja mitä näistä tarvitsee. Voi olla, että junavaunuun sattuu joku tuttu jonka kanssa jutella, joten en voi lukea, mutta neulominen onnistuu jutellessakin. Ja sanomattakin lienee selvää, että siinähän menisi hyvää käsityöaikaa hukkaan, jos sitä työtä ei olisi ollenkaan mukana. Voi taas olla, että tekeekin enemmän mieli lukea. Muistikirjantarve nyt voi iskeä koska vain, kamerantarpeesta puhumattakaan. Olisi edes yksi kamera, mutta minun laukussani kulkee tälläkin hetkellä kaksi. Toinen filmille kuvaamista ja toinen nopesti tarvittavia digitaalisia blogikuvia varten.

Ja jos lähden jonnekin kauemmas, esimerkiksi viikonlopun pituiseen reissuun, on varauduttava entistä paremmin. Sillä voihan olla, että se yksi ainoa mukaan otettu käsityö lakkaa äkkiä innostamasta, mutta haluaisi silti kovasti neuloa jotakin. (Näin kävi esim. viime viikonloppuna - onneksi olin soittanut vielä töistä miehelle ja antanut ohjeita mistä löytää varalankakeriä autoon pakattaviksi. Tuli tarpeeseen.) Tai jos se ainoa mukaan otettu kirja tuleekin luettua loppuun ja tylsyys iskee, mitä sitten tehdään? Aivan kauhea skenaario - mukaan on siis otettava vähintään kaksi. Muistikirjojakin kulkee yleensä mukana useapia, eri tarkoituksille omat. Ja kyllä, vaatteitakin on useimmiten mukana yli tarpeen. Ihan vaan varmuuden vuoksi. Saatta tulla vaikka kylmä, ja siitä en pidä yhtään.

Vaikka kuinka yritän, en pääse ylivarautumisesta eroon. Joskus otan riskin, harvemmin se on kannattanut - juuri silloin tietenkin kaipaan sitä kotiin jäänyttä asiaa. Kannan siis valtavia määriä tavaraa edestakaisin ihan tavallisena työpäivänäkin. Yhdistetty kamera-/käsilaukku on aina painava ja täynnä,  lisätilaa tarjoaa Kirjaston ystävien kangaskassi. Sekin käy välillä pieneksi kaikille niille kirjoille joita kannan edestakaisin työpaikan ja kodin välillä. Mutta isompaan en voi vaihtaa, muuten en jaksa enää kantaa sitä. Vähän tässä jännitän, miten sujuu pakkaaminen viikon reissuun. Kuinka monta mekkoa tarvitaan, entä villapaitaa? Pitäisikö varmuuden vuoksi ottaa mukaan kumpparit? Entä jos otan vain yhden kirjan ja se loppuu kesken? Huh.

***

It's impossible for me to travel light. Not even short trips or when commuting. There must be someone else too who can't leave anywhere without a book. Or a knitting project. Or a notebook. Or a camera. But I have to bring all of those with me, cause I never know which one I'll want or need to use. It might be that I meet someone I know in the train and want to chat, so it's not possible to read at the same time. However, I can knit while I talk. And if I've left my project home, I lose valuable knitting time. Or maybe I feel more like reading today. The need for a notebook can appear whenever, as can the need for a camera. If only I had just one camera with me, but I carry two. One for shooting on film and other for digital pictures needed quickly, like pics for the blog.


And when the trip is longer, takes for instance the whole weekend, I need to be even more prepared. You see, it might be I only have one knitting project with me and suddenly feel very uninspired and don't want to proceed knitting that one. But I still feel like knitting something, I just don't have any materials with me. (This is exactly what happened last weekend - luckily I had called my boyfriend from work just before he left to pick me up and asked him to pack some extra balls of yarn to our car. I so needed them.) Or if I finish the only book I have with me and get bored, what am I gonna do then? What a terrible scenario - I'll pack at least two with me. I also carry several notebooks everywhere, different ones for different things to write in. And yes, I usually have more clothes than I use, too. Just to be prepared. I might get cold or something, and I don't like that at all.


No matter how much I try, I won't get rid of this habit of being over prepared. Sometimes I take a risk and usually it's not worth it - of course I'll long for the thing I left at home. So I carry around huge amounts of stuff even on an usual work day. My combined purse/camera bag is always full and heavy. In addition I have a tote bag to get more room, but that's often too small for all the books I carry from work to home and back. I can't switch to a bigger one tough, then I won't be able to lift it anymore. Right now I'm kinda nervous how I'm gonna be able to pack for a week-long trip. How many dresses will I need, and how about sweaters? Should I take my wellingtons too, just in case? And what if I only take one book and that's not enough? Oh no.

3 comments:

  1. Tiedän tunteen! Olen ihan samanlainen. Yleensä tosin en tarvitse kirjaa, muistikirjaa tai kameraa..

    ReplyDelete
  2. Inari, ratkaisu on yksinkertainen! Hankit sellaisen perässä vedettävän ostoskärryn, sellaisen kuin kaikilla Wiklund-mummoilla on.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Päivä, jona tämä skenaario toteutuu, on ehdottomasti lopun alku! Eihän mun tavaranraijaamisella olisi sen jälkeen enää mitään rajoja!

      Delete

Jätä toki viesti!

PS. Luen jokaisen kommentin ennen julkaisemista. Kyse ei ole sensuurista tai kontrollista, haluan vain varmistaa, ettei yksikään jää vahingossa lukematta.


Feel free to leave a note!

PS. I read every comment before publishing them. That's not about censorship or control. I just want to make sure I won't miss any of them.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...