Monday, March 5, 2012

Rakas ihana Turku

Oh Turku

Oh Turku

Oh Turku


Olemme nyt asuneet Helsingissä vuoden. En vieläkään tiedä, miten tähän kaupunkiin tulisi suhtautua. Sen kuitenkin tiedän, että minulla on ikävä Turkuun. Joka päivä.

Turussa arkeni vain oli helpompaa. Asiat hoituivat nopeammin ja yksinkertaisemmin. Joka paikkaan oli lyhyempi matka (paitsi lähikauppaan, täällä Siwa on ihan toisella puolella katua). Vuoden arvioinnin jälkeen uskallan väittää myös, että Turussa ihmiset ovat ystävällisempiä. Kyllähän sielläkin kiukkuisia kusipäitä on, mutta ei kukaan sentään ole koskaan Turussa yrittänyt lyödä minua päähän ihan vain siksi, että törmäsin ruuhkassa hänen reppuunsa. Helsingissä tuntuu olevan ihan okei tiuskia tuntemattomille, ohittaa jonossa ja parhaassa tapauksessa käydä tönimään jos toisen olemassaolo liikaa ärsyttää. Kyllä, suurin osa helsinkiläisistä on varmasti vain ja ainoastaan ihania. Mutta yleinen meininki tässä kaupungissa tuntuu usein olevan lähinnä kiireinen ja kiukkuinen. Enkä yhtään pidä siitä.

Turussa minulla myös oli sosiaalinen elämä. Sellainen, joka pysyi kasassa ilman suurempaa pinnistelyä. Ihmisiä joita nähdä myös lyhyellä varoitusajalla ja paikkoja joihin mennä jos jostain syystä halusin poistua kotoa ovet paukkuen. Sehän ei tietenkään ole Helsingin vika, että parhaimmat ystäväni eivät ole täällä, mutta kylläkin yksi iso syy miksi kaipaan Turkuun.

Puolueellinen mielipiteeni on myös, että Turussa on halvempaa ja kauniimpaa. Ja paremmat kahvilat. Turussa on mukavammat puistot ja ehdottomasti kivemmat kirpparit. Turussa on joki keskellä kaupunkia ja hirveä määrä siltoja. Siellä puhutaan murretta, joka saa minut joka kerta nauramaan. Turussa uskalsin myös pyöräillä pelkäämättä kuollakseni (täällä en uskalla pyöräillä ollenkaan). Tietysti se liittyy siihenkin, että neljän vuoden kaupungissa asumisen jälkeen tunsin paikat. Ehkä kolmen vuoden päästä minusta tuntuu täälläkin tuollaiselta. Mutta jotenkin epäilen. Minun on hirvittävän hankala saada kiinni tästä kaupungista, vaikka kuitenkin olen liikkunut täällä koko ikäni ennen kuin muutin Turkuun. Turkuun, joka alkoi tuntua kodilta heti kun uskalsin lähteä soluasunnosta kauemmaksi kuin roskikselle.

Turku on edelleen siellä. Siellä voi vierailla, vaikka se aiheuttaakin yleensä vain kovemman ikävän. Ja tietenkin voin muuttaa sinne joskus takaisin, vaikkei se juuri nyt olekaan mahdollista. Ja Helsingissä on myös hyviä ja kauniita puolia, sitä ei voi kiistää. En vain oikein usko, että tämä on sellainen kaupunki, joka vuosien päästä saa minut purskahtamaan itkuun aamuyöllä ihan vain siksi, että olen silloin jossain muualla.

***

This is a post about how I miss my old home town Turku. I really do. I'm sorry, but this time I have no energy to translate the text. Hope you still enjoy the pictures.

12 comments:

  1. Turku on kyllä kiva. Helsinkiin en kaipaa sitten ollenkaan. Kaikista paras kaupunki on kuitenkin Tampere!<3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tykkään Tampereestakin kyllä. Itse asiassa suunnittelimme sinne muuttoa ihan vakavissamme, mutta sitten työt veivät Helsinkiin.

      Delete
  2. Rakas ihana Ikomi.
    Kirjoitit tekstin lähes sanasta sanaan kuin omasta päästäni. Tosin itse en ole asunut Helsingissä enkä sinne mistään summasta muuttaisi ja olen alkuperäinen Turkulainen ja ylpeä siitä. Olen elämäni aikana asunut 14 eri paikkakunnalla, joista yksikään ei ole ollut Turun veroinen. "Kotini" ja sydämeni tulee aina olemaan Turussa. <3 Onnekseni asun kohtuullisen matkan päässä Turusta, jotta pääsen sinne ikävän iskiessä.
    Tsemppiä. Aina voi muuttaa takaisin. :) <3

    ReplyDelete
  3. En pysty ajattelemaan tuota Turku-rakkautta omalle kohdalleni, mutta jaan Helsinki-kammon kanssasi. Olen muutaman kerran käynyt Helsingissä, mutta se on aina yhtä ahdistava paikka. Kävin siellä pari kertaa töissä enkä tuntenut oloani yhtään tervetulleeksi. Se on minulle liian iso paikka.

    Tsemppiä kuitenkin! :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Helsinkiin on mahdollista myös kotiutua, vaikka olisikin Turusta kotoisin! Aika moni mun ystävistä muutti myös Turusta Helsinkiin valmistumisen jälkeen, minä mukaan lukien. Osa on jo vaihtanut kaupunkia, mutta osa meistä on kotiutunut hyvin. Toki on vielä koti-ikävä Turkuun, mutta enemmän sellainen "kultainen nuoruus" mielessä. Ei niin että ihan konkreettisesti haluaisi muuttaa sinne takaisin. =)
      T. Hoo

      Delete
    2. Varmasti kotiutuminen ja sopeutuminen onnistuvat Helsingissäkin. Olen varma, että tähänkin kaupunkiin pikkuhiljaa tottuu, mutta suoraan sanottuna luulin että se tottuminen olisi helpompaa ja nopeampaa. Enkä ole enää ihan varma, haluanko edes lopullisesti sopeutua. Kaikki kaupungit eivät vain sovi kaikille :)

      Huvittavintahan tässä on se, että mä olen itse pääkaupunkiseudulta kotoisin. Neljän vuoden Turussa asumisen jälkeen tunnen kuitenkin kuuluvani sinne paljon enemmän kuin minnekään muualle.

      Delete
  4. Aww. Tuli itellekin vähän liikuttunu olo kun töissä tätä aiemmin tänään luin. Voit uskoa, että Turku myös edelleen kaipaa sinua :) On kyllä totta, että tänne oli helppo kotiutua. Oon tykänny Helsingissä aina käydä, ja jollain tapaa itteä kiehtois ajatus sinne muutosta, mut toisaalta Turussa vaan on ollu tosi mukavaa. Se sit riippuu omalla kohdalla kans paljolti töistä, et mihin tulee asetuttua aikanaan, mut nyt oon ihan tyytyväinen, että oon ainakin vuoden vielä Turussa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mahtavaa ettei mua oo vielä kokonaan siellä unohdettu ;) Jollain tavalla Turku on kovin helposti lähestyttävä kaupunki, vaikka paljasjalkaisten turkulaisten mielestä kai muualla syntyneet eivät voi koskaan aitoja turkulaisia ollakaan. Ja se on totta, että työt vaikuttaa huomattavasti sjoittumiseen, ja tällä hetkellä niitä on meille kai Helsingin suunnalla kaikkein eniten. Rehellisesti sanottuna luulin että Helsinkiin sopeutuminen olisi helpompaa, mutta tällä hetkellä olen kyllä sitä mieltä, että Helsingissä on ihan kiva käydä, kunhan ei tarvitse jäädä. Alan ymmärtää sitä Heli Laaksosen runoa, jossa todetaan Helsingin parhaan paikan olevan rautatieaseman laituri kymmenen, ja siitä lähtevä juna Turkuun ;)

      Delete
  5. Ajeltiin sunnuntai-maanantai välisenä yönä Turussa (kotikaupunkini) ja ai että kun oli ihanaa. Koko matkan vaan hehkutin tän kaupungin kauneutta, kiehtovuutta, etäisyyksiä ja vihreyttä ja jokea. Uaaaah, rakastan Turkua! Onneksi en ole syntynyt tänne, silloin en osaisi vissiin arvostaa samalla tavalla. Viisi vuotta olemme pian jo yhdessä viettäneet, toivottavasti on vielä monta edessä.

    ReplyDelete
  6. Ymmärrän tota ikävää, vaikka mulla se ei olekaan samassa mittakaavassa. Toisaalta mä olenkin täältä Helsingistä kotoisin ja siksikin mun oli helppoa palata tänne takaisin. Siis siitäkin huolimatta, että silloin 2007 lähdin täältä aikalailla ovet paukkuen.

    Pari toivottavasti kotoutumista auttavaa vinkkiä, lyhyemmällä tai pidemmällä aikavälillä kokeiltavaksi:
    - Soita paikalliselle kaverille yllättäen ja kysy, lähtiskö se kahville nyt heti tai ainakin parin tunnin päästä. Ihminen saattaa asua kauempanakin ja silti lähteä, kun tollaiset pyynnöt on niin kivoja (ja niitä tulee täälläpäin harvemmin). Mä ainakin lähtisin.
    - Kokeileppa olla tosi ystävällinen ihmisille tai vaikka hymyillä niille kadulla. Aloin jossain vaiheessa tehdä tota ja oli tosi jännä huomata, miten nopeasti ihmiset muuttui myös ympärillä ystävällisemmiksi ja iloisemmiksi.
    - Käy Hakaniemenhallissa ostoksilla. Mieluiten usein. On joo kalliimpaa, mutta kun siellä käy sitkeästi jonkun aikaa, niin myyjät alkaa tuntea ja sitten se on ihan mielettömän mukavaa, kun ne muistaa ja niiden kanssa voi jutustella. Ja kaikki on jotenkin parempaa, kun sen ostaa tollaisesta paikasta.
    - Muuttakaa toiseen kaupunginosaan. Luulen, että ainakin sä tuntisit olosi paljon kotoisammaksi esimerkiksi Kumpulassa tai Käpylässä, Toukolassa tai Tapanila. Näissä ainakin on sellaista kylähenkeä, joka ainakin omaa mieltäni lämmittää. Ollaan lähempänä niitä kanssaihmisiä. Aika moni kaveri on muuten saanut hakea sitä omaa kaupunginosaansa jonkun aikaa. :)

    ReplyDelete
  7. Kiitos Riikka vinkeistä! Se on kyllä totta että puhelimeen pitäisi tarttua paljon useammin ja kokeilla onneaan. Mutta jotenkin tänne on onnistunut keskittymään sellaisia kavereita, joilla on aina kalenteri pitkäksi aikaa eteenpäin täynnä, ja vaikka on yritetty järjestää ex tempore ja vähemmän ex tempore, niin usein on mennyt aika hankalaksi.

    Ystävällisyyttä ja hymyilyä olen jo toteuttanut ihan arkielämässä, ja toisinaan ne toimivat. Toisinaan taas tuntuu, että moinen käytös aiheuttaa lähinnä hämmennystä ja sitä kautta ärtymystä. Mutta kyllähän se ainakin omaa oloa helpottaa kun suhtautuu itse iloisesti eikä anna sen kiiren ja kiukkuisuuden imaista mukaansa.

    Tuo ajatus kaupunginosan vaihtamisesta on kyllä kiinnostava, henki ja meininki varmasti vaihtelevat hyvin paljon osasta toiseen siirryttäessä. Toistaiseksi Kallio on kuitenkin ollut se osa Helsinkiä, jossa mulla on edes jotenkin kotoisa olo. Täältäkin löytyy yhteisöllisyyttä ja sellaista kotiseuturakkautta, joka on kerrassaan virkistävää. En silti sano, etten viihtyisi missään muualla, mutta juuri nyt olen ihan tyytyväinen tähän kaupunginosaan. I like it here.

    Mutta Hakaniemen hallissa on kyllä vierailtava ihan pian! Itse asiassa olin ajatellut sinne menemistä juuri samana aamuna kun luin kommenttisi. Vaikkei mitään ostaiskaan, niin se on kyllä ilmapiiriltään ja tunnelmaltaan tosi mukava paikka.

    ReplyDelete

Jätä toki viesti!

PS. Luen jokaisen kommentin ennen julkaisemista. Kyse ei ole sensuurista tai kontrollista, haluan vain varmistaa, ettei yksikään jää vahingossa lukematta.


Feel free to leave a note!

PS. I read every comment before publishing them. That's not about censorship or control. I just want to make sure I won't miss any of them.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...