Isoäidinneliöihin jää koukkuun. Malli on helppo, yhden tekeminen vie vain hetken ja värien sommittelu on hauskaa. Ongelma on siinä, että neliöitä tarvitaan useimpiin projekteihin hirveä määrä, ja jossain vaiheessa sitä alkaa olla kurkkua myöten täynnä niiden virkkaamista. Minun neliöistäni tulee jonain päivänä peitto, mutta minkä kokoinen peitto, sitä en vielä tiedä. Yritän olla ottamatta stressiä ja suunnittelematta liikaa, koska muuten lopetan neliöiden virkkaamisen kokonaan. Tulkoon vaikka vauvan peitto, jos ei muuta. Kai sellaisenkin alle joskus jostain vauva löytyy.
***
It's easy to get hooked on granny squares. The pattern is easy, making one doesn't take that much time, and designing colour combinations is fun. The problem is that for most projects you need tons of squares, and at some point you get totally sick and tired of making them. My squares are going to turn into blanket some day, but a blanket of what size, I don't know yet. I'm trying not to plan too much or stress about it, cause then I'll definitely stop crocheting. If it's going to be a baby blanket, that's okay too. Just need to find a baby to use it then.
Viimeinen lause :--------------D
ReplyDeleteMenisköhän oikeudessa läpi, jos sanoisi varastaneensa vauvan ihan vain saadakseen peitolleen käyttäjän? :D
ReplyDeleteYritin muotoilla asian siten, ettei kukaan epäile minun olevan pieniin päin, eivätkä pieniin päin olevat tutut ala pelätä väärän väristä peittolahjaa ;)