Mielikuvitusta // Make-believe

Leikittäisiinkö hetken mielikuvitusleikkiä?

Mielikuvitusmaailmassa heräisin maanantaina hitaasti ja rauhassa, ja lukisin vielä sängyssä ennen nousemista. Mihinkään ei olisi kiire, koko päivä olisi vapaata. Kun jaksaisin nousta, pukisin päälleni kukallisen vintage-mekon (sellaisen, jotka eivät oikeassa elämässä koskaan sovi budjettiini ja jossa ei olisi edes tilaa tisseilleni, vaikka raha ei olisikaan jostain syystä ongelma) ja lähtisin kaupungille. Söisin aamiaisen rauhassa kahvilassa, ja sen jälkeen vierailisin kirjakaupassa, jossa viettäisin melkein tunnin joka osastolla. Katselisin ja hipelöisin rauhassa, ja tällä kertaa voisin myös ostaa mitä haluan. Erityisen kauan viihtyisin lehtiosastolla, jossa en normaalisti laita mitään ostoskoriin, sillä tuntuu hirvittävältä tuhlaukselta maksaa lehdestä yhtä paljon kuin pokkarista. Silti rakastan ja himoitsen aikakauslehtiä, erityisesti ulkomaisia, ja mielikuvitumaailmassa koristani löytyisikin monta paksua muoti-, sisustus- ja käsityölehteä. Mielikuvitusmaailmassa kielitaitokaan ei olisi ongelma, vaan voisin rauhassa lukea niitä ihania ranskalaisia lehtiä pyytämättä siskoani kääntämään minulle jokaikistä sanaa. Ja kun ostokset olisi tehty, menisin takaisin kotiin, jossa muuten olisi siistiä, viileätä ja rauhallista. Tiskialtaassa läsikytettäessä roiskuva vesi ei valuisi tiskipöytää pitkin hellan taakse tai lavuaarin reiästä suoraan astiakaappiin. Eikä oikeastaan tarvitsisi edes ajatella moisia asioita, sillä eihän täydellisessä maailmassa kukaan oikeasti tiskaa. Täydellisessä mielikuvitusmaailmassa istuisin loppupäivän sohvalla, lukisin lehtiä, joisin kaakaota maitovaahdolla ja haaveilisin asioista tuntematta ahdistusta siitä, että pitäisi oikeasti tehdä jotakin hyödyllistä, tärkeää tai ainakin rahanarvoista haaveilun sijaan. Enkä ainakaan huolehtisi siitä, millä vuokra maksetaan, kuka pesee pyykin ja taasko on herättävä ja noustava töihin.

Oikeassa elämässä sitten? Oikeassa elämässä aamuisin on aina kiire, jääkaapissa on lähinnä valo, työt eivät innosta, mekot eivät mahdu, oma peilikuva ei miellytä, raha ei koskaan riitä, ihanat asiat maksavat liikaa, Siwan tädin kanssa joutuu riitelemään siitä saako isot ostokset maksaa pienillä kolikoilla, öisin lokit ja humalaiset huutavat parvekkeen alla, asunnossa on hikistä ja kuumaa, unta ei saa tarpeeksi, sateenvarjo jää kotiin sadepäivänä, eväänä on jämiä ja niitäkin liian vähän, ja jos jonkin lehden ostan, niin se on korkeintaan alennuksessa oleva Kotiliesi ja sitäkin luen kylpyammeessa, koska jos ei multitaskaa jokaisessa mahdollisessa asiassa, ei koskaan ehdi tehdä mitään kivaa. Ja kun multitaskaamalla saa vihdoin jollekin kivalle tekemiselle raivattua aikaa, sitä onkin niin väsynyt, että menisi mieluummin vaan nukkumaan.

En ole katkera tai tyytymätön elämääni. Silloin tällöin sitä vain kaipaa vähemmän huolia, harmautta ja maanantaipäiviä ja niiden tilalle haaveita, pinkkiä ja mielikuvituspäiviä. Kerro minulle - millainen sinun mielikuvituspäiväsi olisi?

***

Let's play make-believe for a while. On a Monday in my imaginary world I would wake up without a haste, and read a book in the bed before getting up. I would have the whole day off, so no hurry anywhere. When I felt like getting up, I would get dressed in a floral wintage dress (that kind I never would have money to buy in the real life, or if I had, it at least would be impossible to fit my boobs in them). I would eat a breakfast in a cafe and then go to a bookshop, where I would spend almost an hour at every department. I would look at the books and read them, and this time I could also buy them. I would spend especially long time at the magazine department, where I usually never buy anything. It just feels like such a waste to pay the same amount of a magazine as a paperback but I still love mags, especially foreign ones, and in my make-believe world I would buy plenty of them. In my imaginary world even the language wouldn't be a problem, and I could fluently read those lovely French mags without having to ask my sister to translate every word to me. When I would be ready at the book store, I would go back home. And it would be nice, peaceful, cool and clean there, by the way. No problems with the kitchen sink, and I wouldn't have to even think anything like that, as no-one washes the dishes in the perfect make-believe world. In the perfect make-believe world I would sit on the sofa for the rest of the day, read magazies, drink hot cocoa with foamed milk and dream without having to feel guilty that I should actually be doing something worthwile or practical instead. And I wouldn't have to think about how to pay the rent, who will do the laundry and how it's soon time to wake up and go to work again.

And in the real life? Well, In the real life the mornings are always too busy, there's only light in the fridge, work doesn't inspire me, I can't fit in the dresses I'd love to wear or like my image in the mirror, there's never enough money, lovely things cost too much, you have to argue with the lady at the grocery store whether or not you can pay your food with small coins, birds and drunks scream under the balcony at night, it's hot and humid in the apartment, I never get enough sleep and forget the umbrella home when it's raining, there's only leftovers for lunch and if I ever buy a magazine, it's a cheap one. And I have to read it in the bath tub as multitasking is the key for time management and without it I would never have time to do anything nice. And when I finally make some time for nic, useless things, I'm so tired I would just like to go to bed instead. I'm not bitter or unhappy with my life.

Sometimes I just need less worries, gray and Mondays and more dreams, pink and make-believe days. What kind would your make-believe day be?